Nainen, jolla ei ole kansallisen lainsäädännön nojalla kansalaisuuden oikeudellista sidettä mihinkään maahan
Valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan vuoden 1954 yleissopimuksen 1 artiklassa todetaan, että henkilö, jota ei mikään valtio lainsäädäntönsä perusteella pidä kansalaisenaan, on valtioton. Tämän oikeudellisen aseman (oikeudellinen valtiottomuus) lisäksi monet naiset ovat tosiasiallisesti valtiottomia, koska heidän kansalaisuutensa on käytännössä hyödytön tai koska he eivät voi todistaa tai todentaa kansalaisuuttaan. Tosiasiallinen valtiottomuus on erityisesti naisten, kuten ihmiskaupan uhreina olevien naisten, ongelma, sillä heidän asiakirjansa on voitu takavarikoida tai varastaa, tai rekisteröimättömien siirtolaisnaisten, muun muassa turvapaikanhakijoiden, jotka myös voivat olla kykenemättömiä todistamaan kansalaisuuttaan ja voivat olla tosiasiassa valtiottomia. Kansalaisuuslaeilla voidaan myös suoraan tai välillisesti syrjiä naisia ja altistaa heidät miehiä enemmän valtiottomaksi joutumisen riskille. Valtiottomuus voi aiheutua esimerkiksi naisen kansalaisuushakemuksen hylkäämisestä, kansalaisuuden menettämisestä ulkomaalaisen kanssa solmitun avioliiton vuoksi, kansalaisuuden muuttamisesta puolison kansalaisuuteen avioliiton solmimisen aikana ja kansalaisuuden epäämisestä syrjivien käytäntöjen vuoksi.